Onko koirasi joskus vaikuttanut tottelemattomalta? Et ole yksin. Moni koiranomistaja turhautuu, kun koira ei tee niin kuin toivotaan, varsinkin jos asia on mielestämme jo opetettu. On helppoa ajatella, että koira ei halua totella tai tekee kiusallaan toisin.
Todellisuudessa kyse on kuitenkin harvoin siitä, että koira olisi tahallaan tottelematon. Usein taustalla on yksinkertaisesti se, ettei koira ymmärrä mitä siltä pyydetään, tai sillä ei vielä ole riittäviä taitoja toimia tilanteessa.
Sana tottelevaisuus voi ohjata ajattelemaan, että koira joko on tai ei ole tottelevainen. Jos koira ei tee mitä pyydämme, mieleen voi tulla ajatus, että se ei halua tehdä niin tai että se uhmaa tarkoituksella. Tämä luo helposti mustavalkoisen asetelman, jossa koira saa leiman “tottelevainen” tai “tottelematon”.
Kun pysähdymme katsomaan tilannetta koiran näkökulmasta, syyt paljastuvat usein yksinkertaisiksi. Koira ei ole vielä oppinut taitoa riittävän vahvaksi. Tilanne voi olla sille liian vaikea, jos ympärillä on paljon häiriöitä. Koira ei välttämättä ymmärrä vihjettä, jota käytämme, tai se ei ole motivoitunut, jos palkkio ei tunnu riittävän houkuttelevalta.
Kyse ei siis ole tahallisesta tottelemattomuudesta, vaan siitä, että koira tarvitsee lisää harjoitusta, selkeämmän ohjauksen tai paremman palkkion.
Meidän mielestämme on paljon mielekkäämpää puhua arjen taidoista. Tämä termi sisältää ajatuksen siitä, että arki koostuu lukuisista erilaisista taidoista, jotka koiralle tulee opettaa erikseen. Kun koira ei jossain tilanteessa toimi toivotulla tavalla, se ei ole tottelematon, vaan sillä on vielä harjoiteltavaa jonkin tietyn taidon kanssa.
Esimerkiksi lenkkeily ei ole yksi ainoa taito, vaan kokonaisuus monia taitoja: hihnassa kulkemista, ohituksia, pysähtymistä, rauhoittumista ja luopumista. Kun nämä pilkotaan ja harjoitellaan erikseen, sekä koiralle että omistajalle on paljon selkeämpää, mitä tilanteessa toivotaan.
Arjen taitojen harjoittelussa on tärkeää miettiä, mitä haluamme koiran tekevän sen sijaan, että keskitymme vain siihen, mitä emme halua sen tekevän. Jos esimerkiksi emme halua koiran hyppivän vieraita vasten, voimme opettaa sen istumaan tai hakemaan lelun oven avautuessa.
Kun mielessä on selkeä käytös, jota haluamme vahvistaa, on taitoa paljon helpompi opettaa. Ja kun koira saa palkkion oikeasta toiminnasta, se oppii nopeasti, mikä kannattaa. Näin kouluttaminen muuttuu koiralle mielekkääksi tekemiseksi ja omistajalle selkeäksi prosessiksi.
Kun ajattelemme koiraa arjen taitojen harjoittelijana emmekä tottelemattomana, meidän oma suhtautumisemme muuttuu lempeämmäksi ja ymmärtäväisemmäksi. Emme syytä koiraa haluttomuudesta, vaan tunnistamme, että se tarvitsee lisää ohjausta ja harjoittelua.
Palkitsemisen kautta tapahtuva oppiminen tarjoaa koiralle mielekästä tekemistä, vahvistaa sen itseluottamusta ja syventää sen ja omistajan välistä suhdetta. Lopputuloksena on koira, joka osaa toimia erilaisissa arjen tilanteissa, ja yhteiselämästä tulee sujuvampaa ja hauskempaa molemmille.
Tule mukaan harjoittelemaan arjen taitoja Ilon kursseille: https://koirakouluilo.fi/tuote-osasto/arjen-kaytokset
